Seuraavat päivät meni jotenkin sumussa, miellyttävässä sellaisessa. Mietin Petriä, mietin, petinkö minä juuri muutama ilta sitten miestäni, vaikka olin aina kuvitellut, etten tulisi koskaan niin tekemään. Kotonakin oli hiukan seesteisempää, ehkä se johtui siitä etten minä jaksanut paljoakaan välittää mieheni Mikan vittuiluista enkä naljaisluista.
Muutaman päivän päästä sain puhelin soiton oudosta numerosta, se oli Petri. Hän kertoi miettineensä pitkään, uskaltaako soittaa minulle, mutta viimein hän oli rohkaissut mielensä ja etsinyt numeroni. Perhosia lenteli vatsassani, niin paljon olin odottanut yhteydenottoa. Sovimme uudesta tapaamisesta ja tällä kertaa vain juttelimme pitkään. Siitä meidän tarinamme sitten sai alkunsa. Näimme melko usein, useamman kerran viikossa. Aina emme harrastaneet seksiä, mutta sitäkin tuli tehtyä ja usein.
Tapaamisemme onnistuivat kun minä tein pitkää,12 tunnin työpäivää ja sitten minulla oli monta vapaata. Työpäivinäni Petri järjesti omat harrastuksensa niin, että pääsi hakemaan minua töistä, minä kun kuljin melkein kymmenen kilometrin työmatkan kävellen, ihan siitä syystä ettei Mika antanut minulle autoa käyttöön. Minun vapaapäivinäni taas järjestimme niin, että näimme joko iltasella, eli Petri ei mennyt ollenkaan harrastuksiinsa, tai sitten näimme hänen työpäivän aikana, hänellä kun oli melko liukuva työaika.
Minä ja Mika emme olleet harrastaneet seksi useampaan vuoteen, emme kertaakaan. Syy siihen oli, että hän kerran kännipäissään otti minut todella raa`asti väkisin, ja silloin tein päätöksen, ettei enää koskaan tuon miehen kanssa. Miksi sitten emme eronneet? Monesti mietin lähtemistä, jopa puhuin siitä Mikalle, mutta hän oli manipuloinut minua jo vuosikaudet saaden minut uskomaan, etten pärjää omillani, enkä näkisi enää koskaan lapsiani. Jostain hullusta syystä sitä ihminen uskoo ajanmittaan siihen, mitä hänelle syötetään, oli aivankuin olisin elänyt jossain narsistin luomassa uskonlahkossa.
Muutama kuukaisi siinä meni ja minä yritin koko ajan miettiä ulospääsyä avioliitostani. Lapsetkin kärsivät isänsä juopottelusta ja väkivallasta. Sitten Mika lähti kauan haaveilemalleen matkalle kiertämään Thaimaata. Hän oli reissussa kuukauden, ja sinä aikana huomasin, että lapseni muuttuivat ihan erilaisiksi. Heillä kävi kavereita, he eivät viettäneet aikaa omissa huoneissaan, vaan meillä vietettiin aikaa yhdessä, naurettiin, eikä kenenkään tarvinnut pelätä. Aloin puhumaan Petrille miten hyvin meillä meni lasten kanssa ja olin päättänyt ottaa eron. En vaatinut Petriltä mitään, painotin, että päätös on minun, eikä se velvoita häntä mihinkään. Hän lupasi tukea minua kaikin tavoin ja auttoi minua asunnon etsimisessä. Lapsille en puhunut vielä mitään asiasta, koska meille oli juhlat tulossa ja halusin saada ne vietyä kunnialla läpi ilman mitään draamaa.
Hei,
Toivottavasti jatkat blogin kirjoittamista, minä ainakin seuraisin sitä mielenkiinnolla. Minullakin on salasuhde, joskin omanikäiseeni mieheen. 🙂 Mekin olemme molemmat tahoillamme naimisissa ja lapsia on kummallakin, siinäpä syy miksi meidän suhteemme on vain salasuhde. Kummallakin on kuitenkin ”rakkaudeton” suhde, jossa ollaan vain lasten takia (sekä mustasukkaisten aviopuolisoiden, jotka eivät eroa halua). Joten saamme toisiltamme seksin lisäksi sitä kauan kaipaamaamme rakkautta, hellyyttä ja huomiota. Ja näin on tarkoitus olla myös jatkossa, vaikka ikävä piinaa jatkuvasti, me näemme harvoin.
Kuten sanoin, lukisin mielelläni lisää, etenkin jäi kiinnostamaan mikset eronnutkaan miehestäsi vaikka tuossa viimeisessä postauksessasi siitä puhuit. Minun miehessäni on samantapaisia piirteitä kuin sinun miehessäsi, joskin ei noin voimakkaana. Joten luulen ymmärtäväni sinua.